Tanssista lisää iloa ja eloa elämään

Ihmiset ovat tanssineet kautta aikojen. Erilaisia liikkeitä ja kehonkieltä käyttäen tanssien on voitu kertoa mitä värikkäämpiä tarinoita aina elämän pienistä hetkistä suuriin seikkailuihin. Tanssin avulla on voitu ilmaista tunteita ja kokemuksia, joita olisi vaikea ilmaista sanoin. Tanssimisen ja kehonkielen sanotaankin välillä olevan universaali kieli, jota kaikki osaavat ja ymmärtävät edes joten kuten. Tanssia löytyy eri kulttuureista ja monilla kansoilla onkin omat kansantanssinsa sekä kulttuuriset tanssiperinteensä ja monet nykyaikaiset tanssimuodot juontavatkin juurensa vanhoista kansantansseista.

Tanssin pitkistä ja perinteikkäistä juurista huolimatta aina on ollut, kuten on myös tänäkin päivänä, joukoittain ihmisiä, jotka eivät halua tai uskalla tanssia. Joillekin jo pelkkä ajatuskin tanssimisesta tuntuu pelottavalta, ahdistavalta, hölmöltä tai jopa aivan täysin turhalta. Perusteluita löytyy vähintäänkin yhtä monta kuin on tanssiin rohkenematontakin, mutta mitä syitä näiden perusteluiden taustalta mahtaa löytyä? Entä miksi tanssi sopisi niin hyvin kaikille ikään, kuntoon, tanssitaitoon ja kokoon katsomatta? Näihin kysymyksiin vastaus löytyy tanssin monimuotoisuudesta, johon seuraavaksi keskitymme.

Syitä tanssimattomuuden taustalla

Moni on varmasti törmännyt ilmaisuihin kuten “miehet ei tanssi” ja “tanssi on syntiä”. Nämä kaksi ilmaisua kuvaavat hyvin sitä, miten esimerkiksi kulttuuri, stereotypiat ja uskonto voivat vaikuttaa siihen, tanssiiko joku vai ei. Vaikka ajat ja näkemykset ovat muuttuneet ja kehittyneet, nykypäivänäkin näihin ajatuksiin törmää. Tanssi mielletään useain naiselliseksi liikehdinnäksi ja moni tanssia harrastava mies voi joutua pahimmillaan rankankin kiusaamisen kohteeksi harrastuksensa vuoksi. Myös miehisyyttä korostava kulttuuri ja näkemykset ovat omiaan nostamaan miesten kynnystä tanssimiseen.

Vastaavasti joissakin uskonnoissa ja näkemyksissä tanssi nähdään syntisenä toimintana, varsinkin naisten harrastamana. Viattominkin tanssiesitys saatetaan mieltää seksuaaliseksi ja vietteleväksi, vaikka tanssin tavoite olisikin täysin päinvastainen. Se millaisessa ympäristössä ja kulttuurissa ihminen kasvaa, vaikuttaa paljon siihen, miten hän suhtautuu tanssimiseen.

Jos henkilölle on muodostunut enemmän negatiivisia konnotaatioita tanssista, hän todennäköisemmin pyrkii välttämään tanssimista ja siihen liittyviä tilanteita tyrmäten samalla tanssiin liittyvät positiiviset ajatukset. Vastaavasti positiiviset konnotaatiot todennäköistävät ihmisen halua liikkua ja ilmaista itseään tanssien.

Tanssin tuomat terveyshyödyt

Miksi tanssiminen kuitenkin on niin suosittua sekä harrastuksena, ammattina että ajanvietteenä? Tanssin on tutkimuksissakin todettu olevan yksi parhaista liikuntamuodoista, sillä se kehittää sekä aerobista kuntoa että lihaskuntoa, koordinaatiota, liikkuvuutta, tasapainoa ja venyvyyttä. Tanssi on loistava tapa kohottaa kuntoa. Tanssilajeja löytyy monia erilaisia, joista varmasti jokaiselle löytyy itselle mieluisa laji. Tanssiminen sopii kaiken ikäisille ja esimerkiksi lapsille se on hyvä harrastus myös siksi, että se kehittää myös sosiaalisia taitoja.

Säännöllisellä tanssin harrastamisella on havaittu olevan myös lukuisia terveyshyötyjä. Sen on todettu alentavan riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja parantavan sydämen terveyden lisäksi myös hengitystä. Tanssimiseen sisältyy monesti suunnanvaihdosten ja vääntöjen lisäksi hyppyjä, jotka vahvistavat luita. Tanssiminen sopii kaiken kokoisille, mutta sen on todettu olevan säännöllisesti harrastettuna myös loistava keino painonpudotukseen ja – hallintaan. Monelle tanssiminen onkin mieluisa liikuntamuoto painonhallintaan, sillä sen hauskuuden vuoksi se ei välttämättä aina edes tunnu liikunnalta.

Tanssi luo yhteisöllisyyttä ja tuo suojaa mielenterveydelle

Tanssia voi harrastaa kuka vain. Nykypäivänä tanssitunteja järjestetään kaikille aina vauvasta vaariin, aloittelijoista ammattilaisiin ja tarjotaanhan nykyään myös tanssitunteja erikseen miehille, jotka ovat aina vain suositumpia. Eikä mikään estä pistämään tanssiksi omassa kodissa vaikkapa työpäivän päätteeksi! Tanssia voi siis harrastaa, oli oma taso mikä hyvänsä. Tanssi myös vahvistaa rohkeutta itsensä ilmaisuun ja tanssiharrastuksen kautta pääsee tutustumaan muihin ihmisiin, minkä kautta myös yhteisöllisyyden kokemus vahvistuu. Terveyshyötyjen lisäksi tanssi voi harrastuksena tuoda mukanaan myös uusia ystäviä.

Tanssia käytetään myös terapiamuotona, sillä se ja liikunta ylipäätään vaikuttaa aivojen välittäjäaineiden toimintaan, jolloin muun muassa endorfiinien erittyminen kehossa tehostuu. Erityisesti masennuksen hoidossa tanssi on hyvä apu, sillä sen avulla tunteita voidaan käsitellä ja ilmaista monipuolisemmin ja serotoniinin, joka on avainasemassa masennuksessa, erittyminen paranee. Tanssiminen vahvistaa myös muistia ja auttaa siten ennaltaehkäisemään muistisairauksia. Monet kertovatkin saavuttaneensa jopa euforisen tunnetilan pelkästään tanssimalla. Tanssi tekee siis hyvää sekä keholle että mielelle, kokonaisvaltaisesti.

Tanssi visuaalisena kokemuksena

Tanssista voi nauttia myös vaikka ei itse tanssisikaan. Tanssia käytetään yhä tänäkin päivänä, aina vain enenevissä määrin tarinoiden kertomiseen. Vaikuttavia tanssiteoksia voi nähdä ympäri maailmaa ja niillä voi olla suurikin vaikutus ihmiseen, vaikka tämä ei itse tanssisikaan. Tanssi sopii siten myös visuaalisena kokemuksena kaikille. Useat ihmiset käyvätkin säännöllisesti katsomassa esimerkiksi balettinäytöksiä niiden kauneuden ja tunteisiin vetoavan ilmaisun vuoksi. Sosiaalisen median myötä tanssiminen ja tanssiteokset ovat levinneet yhä laajemmalle yleisölle ja innostus tanssiin on kasvanut.

Betonipölkystä parkettien partaveitseksi

Monet perustelut tanssimattomuudelle ovat pitkälti psyykkisiä. Ihminen on sosiaalinen olento, jolle on tärkeää se, mitä muut hänestä ajattelevat. Tanssiessa oma rohkeus joutuu testiin ja parhaimmillaan tanssiessa voi ilmaista itseään tavalla, joka ei sanallisesti onnistu. Tämä yhdistettynä ajatukseen “en minä osaa tanssia” voi olla hyvinkin pelottava ja saada omat tanssijalat tuntumaan betonipölkyiltä. Asenteet ja näkemykset tanssia kohtaan ovat kuitenkin ottaneet positiivisemman suunnan ja yhä useampi rohkenee tanssimaan ja valtaamaan tanssilattiat – yksin tai yhdessä ystävien kanssa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *