Tanssi Suomessa

Tällä sivustolla kerromme tanssin eri muodoista ja historiasta Suomessa. Tanssin talo ry:n vuonna 2015 teettämän tilannekatsauksen mukaan lähes 40% suomalaisista on joskus harrastanut tai parhaillaan harrastaa tanssia. Tutkimus paljasti, että erilaisilla tanssitunneilla käyminen on melkein yhtä suosittua kuin jonkin musiikki-instrumentin soittaminen, ja että jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista on ollut katsomassa jotakin tanssiesitystä. Lisäksi meiltä löytyy oma ainutlaatuinen erikoisuutemme, jo vuosikymmenien ajan tanssijoita houkuttaneet ja kesäaikaan erittäin suositut lavatanssit, ja tanssilavoja löytyykin pilvin pimein ympäri Suomea. Tällä sivustolla opit lisää tanssista suomalaisessa kontekstissa.

Mikä on lavatanssien ja kansantanssin ero? Mikä on tanssitaiteen määritelmä? Tanssitarjonta on runsasta ympäri maata ja joukosta löytyy suomalaisen kansantanssin lisäksi joukko muualta tulleita tansseja, kuten latinalaisamerikkalainen tanssi, itämainen tanssi, argentiinalainen tango tai intialainen Bollywood-tanssi. Toisinaan on jopa helpompi löytää näitä eksoottisia kansantanssitunteja kuin tunteja, jossa opetetaan suomalaista tanhua tai muita omia perinnetanssejamme. Lavatanssien suosio on viime vuosina lähtenyt uuteen nousuun, ja kesäisin tanssilavat täyttyvät kaikenikäisistä innokkaista tanssijoista.

Tanssitaide

Yksi taiteen monista muodoista on tanssitaide. Tähän käsitteeseen kuuluvat mm. baletti ja nykytanssi, mutta myös eräät kansantanssiteokset voidaan käsittää taidetanssiksi. Suomen suurimpiin tunnettuihin tanssiryhmiin kuuluvat Suomen Kansallisbaletti sekä Helsinki Dance Company. 1900-luvun alkupuolella lukuisat venäläiset balettiryhmät vierailivat Helsingissä, ja balettiperinteemme olikin alkuaikoina vahvasti venäläispainotteista. Vuonna 1908 nykytanssin ensiaskelia luonut Isadora Duncan vieraili Suomessa. Suomalainen vapaatanssi oli alun alkujaan saksalaisvaikutteista ja vahvasti kytköksissä naisvoimisteluun. 1960-luvulla Suomeen jalkautuivat amerikkalainen moderni tanssi sekä jazztanssi.

1970-luvulla perustettiin ensimmäiset ammattimaiset tanssiryhmät, joista tärkeimpänä mainittakoon Raatikko-tanssiteatteri. Uuteen nousuun tanssitaide lähti 1990-luvulla, johon osasyynä oli tanssin korkeakoulutuksen alkaminen Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella. Nykyisin maamme tärkein tanssitaiteen opetuslaitos on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Ammattitanssijan koulutuksen voi hankkia myös Kansallisoopperan balettikoulussa, ja monista ammattikorkeakouluista löytyy koulutusohjelmia, joissa voi opiskella tanssinopettajaksi. Helsingin Kaapelitehtaalta löytyy merkittävä nykytanssiteosten tuotanto- ja esityskeskus Zodiak. Tanssitaidetta pääsee ihastelemaan myös lukuisissa tapahtumissa, mm. Liikkeellä marraskuussa -nykytanssifestivaalilla, Kuopio tanssii ja soi -festivaalilla sekä Täydenkuun Tanssit -festivaalilla.

Kansantanssi

Jokaisella maailman kansalla on omat tanssinsa, joita tanssitaan rituaaleissa kuten häissä, sadonkorjuu-tapahtumisissa tai uskonnollisissa menoissa, mutta myös puhtaasti hauskanpitomielessä. Kansantanssit kuuluvat vahvasti suomalaiseen perinteeseen. Ne juontavat juurensa 1800-luvulta ja kuten nimikin jo sanoo, ne olivat ns. rahvaan tapa pitää hauskaa ja juhlia. Yläluokka juhli omilla, hienostuneemmilla tansseillaan. Alkujaan tanssi oli lähinnä piirileikkiä tai Karjalan seudulle ominaista laulutanssia. Tanssi oli paikoitellen vahvasti improvisoitua. Myöhemmin saapuivat puolalainen polska ja ryhmä- eli kontratanssit.

1900-luvulla suomalaiset kansantanssit eli tanhut, paritanssit sekä etenkin polkka ja valssi nousivat kansan suosioon, suurelta osin naisvoimisteluliikkeen sekä raittiusjärjestöjen myötä. Suomessa kansantanssiperinnettä ylläpidetään lukuisien harrastajaryhmien myötä. Näitä ryhmiä löytyy kaikenikäisille, ja eri seuroista löytyy yhteensä jopa 25 000 harrastajaa. Kansantanssi on jaettavissa toisistaan sekä esteettisesti että luonteeltaan poikkeaviin alueisiin: itäiseen eli karjalaiseen perinteeseen, läntiseen perinteeseen sekä muuhun Suomeen. Valitettavasti kolttien katrillia lukuun ottamatta saamelaisesta tanssiperinteestä tietoa on vain vähän.

Lavatanssit

Supisuomalaiset lavatanssit kuuluvat seuratanssien ryhmään. Tämä tarkoittaa yleisölle avointa paritanssitilannetta, jossa tuntemattomat ihmiset voivat tanssia yhdessä. Lavatansseja tanssitaan orkesterien säestyksellä. Yleensä yksi setti kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen noin 15 minuutin tauon aikana soitetaan tanssimusiikkia levyltä. Vaikka tanssirytmejä on noin 15, suosituimmat suomalaiset lavatanssit ovat foksi, tango, valssi sekä humppa. Tanssittaessa salia kierretään vastapäivään. Miehen tehtävä on viedä naista ja samalla tarkkailla ympärillä tanssivia pareja törmäysten estämiseksi.

Lavatanssimusiikissa käytettäviä soittimia ovat harmonikka, basso, kitara, rummut sekä kosketinsoittimet. Toisinaan orkesteriin sisältyy myös puhaltimia. Siinä missä tanssilavoilla oli entisaikoihin pääasiassa miesten haku, on nykykäytäntönä entistä useammin koko illan kestävä sekahaku. Muilta osin sukupuoliroolit ovat silti pysyneet perinteisinä, eli mies vie kaikkien tanssien ajan, ja tanssin jälkeen palauttaa naisen lavan reunalle. Suomesta löytyy yli 300 säännöllistä tanssilavaa ja -taloa, joissa järjestetään useita tuhansia tanssitapahtumia vuosittain, pääasiallisesti kesäaikaan ja erityisesti juhannuksena.

Maailman tanssitrendeistä suomalaiseen tangoon

Suomalaiset ovat musikaalista kansaa, ja seuraavat trendejä ympäri maailman. Usein uudet tanssilajit saapuvatkin pikavauhtia jopa pienimpiinkin pitäjiimme. Televisio pursuaa mitä moninaisempia musiikki- sekä tanssiformaatteja, joita kansa seuraa mielenkiinnolla. Ikioma Tangomarkkinat-formaattimme on viihdyttänyt kansaa jo yli 30 vuoden ajan ja suomalainen tango tunnetaan käsitteenä ympäri maailman. Joka vuosi vaihtuvat tangokuningas ja -kuningatar kiertävät viihdyttämässä tanssikansaa kesäisillä tanssilavoilla. Tämä on elävää kansanperinnettä parhaimmillaan. Lisäksi lukuisat tanssitaidefestivaalit nostavat esiin lahjakkaita tanssijoita sekä koreografeja, joiden taidonnäytteitä voimme kaikki ihailla.

Suomalaista zumbaa ja tanssin iloa

Selkeiden vuodenaikojen, kylmien ja pimeiden talvien sekä kauniiden kesäiltojen maassa tanssitaan siis mitä moninaisempia tanssimuotoja jo aikojen alusta asti. Hiljainen kansamme nauttii musiikista ja itseilmaisusta. Tästä johtuen tanssi onkin monille rakas harrastus ja arjen pelastus, joko erilaisten harrastustanssiryhmien, esiintyvien ryhmien tai seuratanssien muodossa.

Tanssi tuo ihmisiä yhteen ja tuottaa nautintoa sekä hyvää oloa liikkeen muodossa, ja sopivia lajeja löytyy kaikenikäisille vauvasta vaariin. Löytyypä Suomesta zumban kaltainen, suomalaiseen kansantanssiin perustuva moderni Folkjam-tanssikin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *