Kilpatanssi Suomessa

Kilpatanssilla tarkoitetaan yleensä pariurheilulajia, jossa kilpaillaan viidessä vakio- tai latinalaistanssissa tai niiden yhdistelmässä. Kilpatanssi on suosittu urheilumuoto erityisesti Italiassa, Englannissa, Saksassa ja Venäjällä, mutta myös Suomesta on tullut useita kansainvälisestikin menestyneitä tanssijoita. Kilpailut jaetaan amatööri- ja ammattilaisluokkiin ja lajissa järjestetään vuosittain sekä maailman- että Euroopan-mestaruuskilpailuja. Niiden lisäksi kilpaillaan myös vuosittain Englannin Blackpoolissa, jota pidetään edellä mainittujen lisäksi lajin arvostetuimpana arvokisana. Ammattilaisluokkaan siirtymisestä on ilmoitettava kirjallisesti lajiliitolle, jonka jälkeen ei ole enää mahdollista osallistua amatööritason kilpailuihin.

Yleensä kilpatanssissa kilpaillaan erikseen joko vakio- tai latinalaistansseissa, sillä kaikkien kymmenen tanssityylin hallitseminen on haastavaa, mutta ylemmällä tasolla myös näiden yhdistelmässä, eli 10-tanssissa, kilpaileminen on mahdollista. Vakiotansseihin lasketaan valssi, tango, wienervalssi, foxtrot ja quickstep, ja latinalaistansseihin samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive. Kilpailijat eivät tanssi erikseen omia numeroitaan, vaan kaikki ovat samaan aikaan lattialla ja tanssivat saman kappaleen tahtiin omaa koreografiaansa. Ennalta on määritelty vain tanssilajin rytmi ja tempo, joiden perusteella parit luovat koreografiansa.

Menestyneitä suomalaisia kilpatanssijoita

Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö ovat kaikkien aikojen menestynein suomalainen kilpatanssipari. Jo pitkään Lontoossa asuneet Haapalainen ja Suutari-Jääskö ovat tanssineet ja opettaneet tanssia niin Suomessa, Englannissa, Japanissa, Kiinassa, Japanissa kuin Venäjälläkin ja voittaneet uransa aikana useita arvokisamitaleja, joista arvokkaimmat ovat vuosina 1997-2001 Blackpoolissa saavutetut latinalaistanssien ammattilaisluokan voitot. Viime aikoina menestynein suomalainen kilpatanssija on ollut Mikko Kaasalainen, joka voitti unkarilaisparinsa Adrienn Fitorin kanssa latinalaistanssien ammattilaisten maailmanmestaruuden Luxemburgissa vuonna 2015.

Muita menestyneitä suomalaistanssijoita ovat myös Sami Vainionpää ja Jutta ja Sami Helenius. Vainionpää on voittanut useita kansallisia ja kansainvälisiä arvokisoja ja edustaa nykyisen parinsa Johana Pružinkován kanssa Suomea kilpatanssin arvokilpailuissa ympäri maailmaa. Pari voitti vuonna 2015 Suomen mestaruuden ja myös vakiotanssin ranking-listalla he ovat toiseksi parhaiten sijoittunut suomalaispari. Sami ja Jutta Heleniuksen tanssiura päättyi puolestaan vuonna 2016, mutta he ehtivät pitkän uransa aikana voittaa SM-kultaa ammattilaisten vakiotansseista ja 10-tanssista ja edustaa Suomea useissa kansainvälisissä arvokisoissa.

Kilpatanssin harrastaminen Suomessa

Kilpatanssia voivat harrastaa kaikenikäiset ja kilpailemisenkin voi aloittaa jo melko nuorena. Tanssijat jaetaan eri sarjoihin iän ja taitotason perusteella, joten tansseissa kilpaillaan aina oman tasoisia ja ikäisiä vastaan.

Kilpailuissa on omat sarjat alle 10-vuotiaille, 10-11-vuotiaille, 12-13-vuotiaille, 14-15-vuotiaille, 16-18-vuotiaille, alle 21-vuotiaille ja seniorisarjat yli 30-vuotiaille. Taitoluokkia on puolestaan E:sta A:han. Kilpatanssiharrastus aloitetaan yleensä alkeisryhmästä, jonka jälkeen järjestettävän testin ansiokkaasti suorittaneet tanssijat voivat siirtyä edustamaan seuraa kilpailuissa. Yläikärajaa ei ole, joten kilpatanssia voivat harrastaa myös eläkeikäiset.

Tanssiseuroja löytyy useimmista kaupungeista, joten harrastuksen aloittaminen on helppoa. Alkeistason tunnille voi hyvin tulla ilman paria ja sopiva pari voi löytyä ryhmätunnilta. Pariksi voi hyvin tuoda myös puolison, ystävän tai vaikka työkaverin. Kilpailun aloittaminen on edullista, sillä aloittelevien tasolla tanssipuvut ovat hyvin yksinkertaisia ja edullisia hankkia. Asun lisäksi aloittelevan kilpatanssijan on hankittava vain kilpailulisenssi ja maksettava kilpailujen osallistumismaksu. Korkeammalla tasolla kustannukset nousevat, sillä kalliimpien asuhankintojen lisäksi on maksettava myös muun muassa lisävalmennuksesta, kilpailumatkoista ja valmennusleireistä.

Kilpatanssin arvosteluperusteet ja kilpailut Suomessa

Kilpatanssia arvostellaan tahdin ja rytmin lisäksi myös liikeratojen, jalkatekniikan, vartalolinjan, koreografian ja taiteellisuuden kannalta. Musiikin luonteen tulkinta otetaan myös huomioon, samoin kuin yleisölle välittyvät ilmeet ja eleet. Väärässä rytmissä tanssiminen johtaa suoraan viimeiseen sijaan, joten rytmissä pysyminen on tärkein arvosteluperuste. Vartalolinjan on oltava mahdollisimman ryhdikäs ja luonnollinen ja tanssilajille ominainen jalkatekniikka tulee olla hyvin hallussa. Luonteen tulkinta taas viittaa tanssilajille luonteenomaiseen liikehdintään, jonka oikeaoppinen hallinta nostaa parin sijoitusta.

Kilpatanssissa järjestetään vuosittain useita kilpailuja myös Suomessa. Suomen-mestaruuskilpailuissa eli SM-kisoissa ratkaistaan vuosittain Suomen mestaruus kilpailemalla erikseen vakiotansseissa, latinalaistansseissa ja 10-tanssissa. SM-kisoissa kilpaillaan aina avoimessa taitoluokassa. Grand Prix -kilpailuja voi puolestaan olla vuodessa korkeintaan seitsemän kullekin GP-ikäsarjalle ja niiden perusteella laaditaan paremmuusjärjestys eli ranking-lista. GP-kilpailuissa kilpaillaan SM-kilpailujen tapaan avoimessa taitoluokassa.

Edellä mainittujen lisäksi on myös ikäkausimestaruuskilpailuja, valtakunnallisia kilpailuja, aluekilpailuja ja seurakilpailuja, joten vuoden aikana on mahdollista osallistua useisiin eri tasoisiin kilpailuihin.

Tanssii tähtien kanssa -ohjelma on nostanut kilpatanssin suosiota Suomessa

Kilpatanssi on suosittu harrastus Suomessa ja se sopii hyvin kaikenikäisille. Kilpatanssi jaetaan vakio- ja latinalaistansseihin ja niiden yhdistelmiin, ja kilpasarjat amatööri- ja ammattilaistasoihin. Kilpailemisen voi aloittaa jo alle 10-vuotiaana, eikä yläikärajaa ole, sillä sarjoja on niin lapsille, aikuisille kuin senioreillekin. Suomessa on useita kansainvälisesti menestyneitä tanssipareja, jotka ovat sijoittuneet hyvin niin Euroopan- kuin maailmanmestaruuskisoissakin. Television tanssiohjelmat, kuten Tanssii tähtien kanssa ovat lisänneet kilpatanssin suosiota suomalaisten keskuudessa ja nostaneet useita suomalaisia tanssijoita suuren yleisön tietoisuuteen.

Tanssii tähtien kanssa -tanssikilpailu on tuonut kilpatanssin useimpien suomalaisten koteihin keräämällä joka viikko lähes miljoona suomalaista television ääreen. Sarjassa julkisuuden henkilöiden pareina kilpailevat tanssijat ovat tanssipiireissä jo aiemmin tunnettuja ansioituneita suomalaisia kilpatanssijoita, jotka ovat menestyneet kansallisissa tanssikilpailuissa. Suuri yleisö on oppinut tuntemaan ohjelman kautta erityisesti sarjan tuomareina toimineet Merja Satulehdon ja Helena Ahti-Hallbergin, jotka ovat molemmat menestyneet kilpatanssissa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *